19.1.2018
Etienne Balibar
Mitä olemme velkaa paperittomille

Me, Ranskan kansalaiset, sukupuoleen, alkuperään ja ammattiin katsomatta, olemme suuressa määrin velkaa paperittomille (sans-papiers), jotka ovat voimalla tuoneet esiin kysymyksen oleskeluoikeudesta kieltäytymällä heille osoitetusta “laittoman” asemasta. Olemme velkaa heidän antamastaan kolminkertaisesta opetuksesta. Tästä seuraa meille muutama velvollisuus. Olemme heille velkaa siitä, että he mursivat kommunikaation raja-aidat, että he pakottivat meidät näkemään ja kuulemaan heidät sellaisena […]

Read More…

19.1.2018
Aino Korvensyrjä
Suomentajan huomioita: Mitä olemme velkaa sans-papiers –liikkeelle?

Vuoden 1996 maaliskuussa ryhmä afrikkalaisia siirtolaisia valtasi pariisilaisen Saint-Ambrose -kirkon. Vain neljä päivää kestänyt valtaus synnytti nopeasti kasvavan liikkeen, joka vastusti siirtolaisten oikeuksien kaventamista ja käännytyksiä ja kutsui itseään nimellä sans-papiers, paperittomat. Keskeinen vaatimus oli “Paperit kaikille”. Ryhmiä perustettiin nopeasti eri puolilla Ranskaa ja liike keräsi ympärilleen nopeasti mittavan tukiverkoston. Sekä nimekkäät puolestapuhujat että tuhannet […]

Read More…

19.1.2018
Markus Himanen
Inhimilliset ja tehokkaat rajat: eurooppalaisen ja suomalaisen maahanmuuttopolitiikan umpikujasta

Rajakontrollit ja niiden vaikutukset seuraavat siirtolaisten liikettä kaikkialle Eurooppaan ja sen lähialueille. Rajat jakavat oikeuksia ja materiaalisia etuja sekä luovat ja uusintavat luokka-asemia, eroja ja hierarkioita globaalin työvoiman sisällä, vaikka kyseinen työsuhde paikantuisi Helsingin metroasemille tai pohjanmaalaiselle maatilalle. Rajojen toimintaa pitäisikin aina tarkastella suhteessa niiden todellisiin vaikutuksiin. Siitä lähtien, kun Schengenin sopimusta alettiin soveltaa vuonna […]

Read More…