Oikeus elää -demon vaatimukset: HELSINGIN ON OLTAVA TTURVALLINEN KOTIKAUPUNKI MYÖS MEILLE

Rautatientorin Oikeus elää -mielenosoitus kokosi keväällä 2017 nämä vaatimukset helsinkiläisille poliitikoille ja virkamiehille. Helsingin oltava turvallinen kotikaupunki myös turvapaikanhakijoille ja paperittomille. Kaupungin lisäksi kohdennettuja vaatimuksia esitettiin myös mm. sisäministerille ja Maahanmuuttovirastolle.

Turvapaikanhakijoiden vastaanottopalvelut lakkaavat sen jälkeen, kun käännytyspäätös on täytäntöönpanokelpoinen. Suuri joukko heistä ei pysty palaamaan vaan jää Suomeen. Sekä turvapaikanhakijat että paperittomat ovat erittäin haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä, joille Helsingin tulisi olla turvallinen paikka asua.

Olemme huolissamme tilanteesta, jossa Helsingissä on kasvava määrä peruspalvelujen ulkopuolelle pudonneita ihmisiä ilman oikeudellista statusta. Kaikille Suomessa oleskeleville, katsomatta kansalaisuuteen, siihen kauanko he ovat Suomessa asuneet tai vastaaviin seikkoihin, on taattava Suomen perustuslain mukaan sen 19 §:n mukainen ihmisarvoisen elämän edellytysten vähimmäistaso. Sosiaali- ja terveyslainsäädännön ja sosiaalityön viitekehyksessä tämä vähimmäistaso tarkoittaa majoitusta, ruokaa ja vaatteita sekä pääsyä perusterveydenhuollon piiriin.

Seuraavat vaatimukset toimisivat ratkaisuna Helsingin kaupunkia suuresti koskettavaan turvapaikanhakijoiden ja paperittomien oikeusturvan puutteellisuudesta johtuvaan ongelmaan. Niin kauan kun lakisääteinen vastuu vaille vastaanottopalveluja jäävistä on kunnilla, vetoamme Helsingin kaupunkiin, jotta se varmistaisi ihmisoikeuksien ja perustuslaillisten oikeuksien toteutumisen sekä jokaisen Helsingissä asuvan perustavanlaatuisen ja välttämättömän turvan ja palvelujen saannin viipymättä.

Siksi vaadimme seuraavia:

1. Turvallinen asuminen paperittomille

Oikeus turvalliseen majoittumiseen kuuluu kaikille. Kaupungin tulisi taata hätämajoitus jokaiselle sitä tarvitsevalle Helsingissä oleskelevalle ehdoitta ja riippumatta oikeudellisesta asemasta.

Kaupungin on tarjottava ympärivuorokautinen suoja asunnottomalle helsinkiläiselle riippumatta tämän statuksesta. Muiden perustuslain 19§:ssä tunnustettujen perustarpeiden – oikeus terveyteen, ruokaan ja vaatteisiin – täyttyminen tyydyttävästi ei ole käytännössä mahdollista ilman ympärivuorokautista majoitusta.

Yöaikaan tarjottava hätämajoitus ei ole riittävää varsinkaan lapsiperheille sekä psyykkisesti tai fyysisesti sairaille ihmisille. Perheillä ja sairailla ihmisillä on lisäksi erityisen suuri tarve rauhaan ja yksityisyyteen.

Yöaikaan rajoittuvassa väliaikaisessa suojassa ongelmana on lisäksi henkilökohtaisten tavaroiden säilytys. Ympärivuorokautisen suojan järjestämistä odotettaessa kaupungin tulisi tarjota hätäratkaisuna turvallinen paikka henkilökohtaisten tavaroiden säilyttämiseen.

2. Riittävä toimeentulo

Helsingin kaupungin on huolehdittava jokaisen oikeudesta ihmisarvoiselle elämälle välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Viimesijaisen toimeentulon suuruuden ei pidä riippua statuksesta, vaan toimeentulotuenhakijan todellisista tarpeista ja elämäntilanteesta. Kiireellistä toimeentulotukea tulee myöntää tavallisen suuruisena paperittomille.

Paras tapa myöntää toimeentulotuki on (käteinen) raha maksusitoumusten sijaan. Maksusitoumukset vaikeuttavat arjen järjestämistä ja rajoittavat ihmisten itsemääräämisoikeutta.

3. Riittävä terveydenhoito

Helsingin tulisi tarjota yhtäläinen pääsy terveydenhuollon piiriin kaikille, riippumatta henkilön statuksesta tai oikeudellisesta asemasta.

4. Psykososiaalinen tuki

Kaupungin tulee huolehtia psykososiaalisen tuen tarjoamisesta myös paperittomille, jotka ovat erityisen heikossa ja haavoittuvassa asemassa sekä huomattavan psyykkisen kuormituksen alla elämäntilanteestaan johtuen.

Turvapaikanhakijoille kielteinen päätös ja vastaanottopalvelujen loppuminen ovat erityisen kuormittavia tapahtumia. Helsingin tulisi aktiivisesti tiedottaa vastaanottokeskuksista pois joutuville siitä, että kaupunki järjestää kaikille turvallisen paikan majoittua (ks. Vaatimus 1).

5. Lasten oikeuksien toteutumiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota

Oikeus lastensuojelulaissa taattuun turvaan kuuluu taustaan ja statukseen katsomatta kaikille Suomessa asuville lapsille. Vaikka vanhemman/vanhempien paperittomuus tai asunnottomuus eivät ole laillisia syitä lasten huostaanotolle, monet vanhemmat pelkäävät huostaanoton riskiä. Viranomaisten on tärkeää informoida paperittomia perheitä lastensuojelulain periaatteista, joiden mukaan lapsen etu on olla perheensä kanssa.

Oikeus perusopetukseen kuuluu jokaiselle lapselle riippumatta statuksesta. Kaupungin tulee järjestää perusopetusta kaikille sen alueella oleskeleville lapsille. Koulupaikan säilyttäminen ja läheisyys tulee ottaa huomioon perheen asumisen järjestämisessä.

6. Väliaikainen henkilökortti

Vastaanottopalvelujen ulkopuolelle jäävät ihmiset jäävät VOK-kortin vanhentuessa ilman mitään voimassa olevaa henkilöpaperia. Tämä vaikeuttaa ja kallistaa kohtuuttomasti perustarpeiden toteutumiseen liittyvää asiointia, kaupungin tarjoamien palvelujen (esimerkiksi kirjastot) käyttöä sekä liikkumista.

He eivät voi saada esimerkiksi HSL:n henkilökohtaista, ladattavaa matkakorttia vaan joutuvat turvautumaan merkittävästi kalliimpiin, yleensä lyhytkestoiseen käyttöön tarkoitettuihin matkalippuihin.

Ratkaisu ongelmaan voisi olla tilapäinen sosiaaliturvatunnus, VOK-kortin ja sen henkilönumeron käyttöajan ulottaminen vastaanottopalvelujen lopettamisen jälkeiseen oleskeluun kunnan palvelujen piirissä tai vastaava kunnallistason ratkaisu.

7. Viranomaisten tulee noudattaa salassapitovelvollisuuttaan

Helsingin, kuten muidenkin kuntien, tehtävä on varmistaa, että terveydenhuollon viranomaiset sekä sosiaali- ja kouluviranomaiset noudattavat lakisääteistä salassapitovelvollisuuttaan liittyen paperittomien asemaan.

Viranomaisten salassapitovelvollisuuteen ja paperittomien oikeusturvaan liittyvästä hyväksikäyttökiellosta on säädetty sosiaalihuoltolaissa, ja se koskee erityisesti paperittomien tietojen luottamuksellisuutta ja salassapitovelvollisuutta eri viranomaistahojen välillä.

Koulun koko henkilökuntaa sitoo vaitiolovelvollisuus. Opettaja tai koulun muuhun henkilökuntaan kuuluva ei saa kertoa paperittoman lapsen oleskelulupaan liittyvästä tilanteesta poliisille tai muille ulkopuolisille.

Paperittomuus itsessään ei koskaan saa olla syy tehdä henkilöstä ilmoitusta poliisille.

8. Vapaaehtoiseen paluuseen painostaminen ei kuulu palvelujärjestelmään

Helsingin ei pidä painostaa vapaaehtoisen paluun ohjelmaan välttämättömien kiireellisten palveluiden tarjoamisen yhteydessä. Peruspalvelujen piiriin pääsyä ei koskaan saa käyttää välineenä kiristää turvapaikanhakijaa tai paperitonta henkilöä “vapaaehtoiseen” paluuseen.