Vapaa liikkuvuus -verkosto
Romanien köyhyys johtuu rasismista
Euroopan perusoikeusviraston (FRA) ja YK:n kehitysohjelman raportin mukaan Romaniassa joka viides peruskouluikäinen romani on koulutuksen ulkopuolella. Nuoria romanisiirtolaisia on saapunut Suomeen viime vuosina etsimään töitä, kerjäämään ja musisoimaan. Vain harvat ovat saaneet pysyvän työpaikan, joka mahdollistaa virallisen asettumisen ja pääsyn peruspalveluiden piiriin.
Maaliskuussa 2014 102 suomalaista kansanedustajaa allekirjoitti aloitteen, jossa vaaditaan kerjäämisen rajoittamista ja kerjäävien henkilöiden rekisteröitymispakkoa. Laki vaikuttaisi pääasiassa Suomeen tulleiden romanisiirtolaisten elämään ja kieltäisi heidän viimeisenkin mahdollisuutensa toimeentuloon. Tällaisella rajoituksella voidaan ainoastaan varmistaa, että köyhät pysyvät köyhinä.
Kerjääminen ei toki ole kovin hyvä tulonlähde. Myös kerjäävät romanisiirtolaiset sanovat, että tekisivät mieluummin muita töitä, jos heillä olisi vaihtoehtoja.
Romaniassa työnsaanti romaneille on erityisen vaikeaa heihin kohdistuvien ennakkoluulojen ja rasismin vuoksi. Lisäksi pakkohäädöt, joissa kokonaiset romaniyhteisöt ajetaan kaupunkien ulkopuolelle, vaikeuttavat työssäkäyntiä. Erityisesti Tšekissä, Kreikassa ja Slovakiassa syrjintää työmarkkinoilla edeltää usein syrjintä koulutuksessa.
EU:n perusoikeusviraston mukaan noin 40 prosenttia Etelä- ja Kaakkois-Euroopan romaneista elää kotitalouksissa, joissa jonkun on täytynyt mennä nukkumaan nälkäisenä vähintään kerran viimeisen kuukauden aikana, koska ruokaan ei ole ollut varaa. Monet lähettävätkin täällä tienaamansa rahat kotiin perheelleen ja sukulaisilleen, jotta nämä pärjäisivät talven yli.
Syrjintä ei kuitenkaan jää kotimaahan vaan jatkuu uudessa maassa. Romaneihin kohdistuvan rasismin vuoksi heidän asemansa työmarkkinoilla on huonompi kuin muiden Keski- ja Itä-Euroopasta tulevien siirtotyöläisten.
On myös hyvä muistaa, että syrjintä koskettaa myös Suomen romanivähemmistöä. Vähemmistövaltuutetun vuonna 2014 julkaiseman tutkimuksen mukaan myös yli puolet suomalaisista romaneista on kokenut syrjintää työnhaussa viimeisen viiden vuoden aikana.
Liikkuvat romanit ovat EU-kansalaisia, joiden palkkaaminen on Suomessa laillista. Romanisiirtolaiset eivät voi kuitenkaan ilmoittautua työnhakijoiksi tai saada tukea työnhakuun, koska eivät voi rekisteröityä asukkaiksi ilman työpaikkaa. Vaikka koulutuksen puute ja rikkonaiset työurat ovat romaneilla yleistä, monilla on kuitenkin ammattitaitoa ja työkokemusta eri Euroopan maista.
Romanisiirtolaisten asema on tietysti pitkälle seurausta heidän taloudellisesta ja sosiaalisesta tilanteestaan kotimaissaan. Eikä heidän yhdenvertaisuutensa toteudu ennen kuin romanien syrjintä lopetetaan koko Euroopassa. Suomessa yleinen tapa sysätä vastuuta romanien tilanteesta milloin EU:lle, milloin lähtömaille on kuitenkin kestämätön. Romanisiirtolaisten toimeentulon parantaminen ja työoikeuksien toteutuminen edellyttää uusien kieltojen sijaan yhteistyötä romanien kanssa ja kontaktien luomista paikallisen väestön ja romanien välille.
Siksi Vapaa liikkuvuus -verkoston ja Yhteiset Lapsemme ry:n käynnistämä Taitoa ja tietoa liikkuvalle väelle -hanke tarjoaa vähäosaisille ja asunnottomille ulkomaalaisille romaninuorille osallistavaa taide- ja kulttuuritoimintaa. Hankkeen tarkoituksena on tarjota vaihtoehtoja kerjäämiselle ja parantaa ulkomaalaisten romaninuorten sosiaalisia oikeuksia.
Syksyllä 2014 käynnistynyt ja toukokuussa 2015 loppuva hanke on tuottanut mm. joulukorttisarjan, jota romanisiirtolaiset myivät suurella menestyksellä joulun alla Helsingin kaduilla. Myyjät saivat pitää kaikki myynnistä saadut voitot. Hankkeen rahoittajana toimii opetus- ja kulttuuriministeriö.
