Vapaa liikkuvuus -verkosto
Lakimuutoksia: Lisää säilöönottoa, lisää mielivaltaa

Kataisen hallituksen ohjelmassa lukee: ”Alaikäisten yksintulleiden turvapaikanhakijoiden säilöön ottaminen kielletään. Kehitetään säilöönoton vaihtoehtoja.” Mikä on lopputulos, kun hallituskausi on lopuillaan? Joutsenoon on avattu uusi, Suomen toinen säilöönottoyksikkö. Lasten säilöönottoa ei olla lopettamassa. Hallitus on esittänyt säilöönotettujen siirtolaisten oikeuksia entisestään rajoittavia lakimuutoksia.

Ulkomaalaisten säilöönotto ei perustu rikoslakiin: vankeus säilöönottokeskuksessa ei ole rangaistus eikä säilöönotettuja ole vangittu rikosepäilyn perusteella. Säilöönotto on hallinnollisin perustein tehty vapaudenriisto, joka loukkaa perustuslaissa säädettyä perusoikeutta henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen.

Yleisin perustelu säilöönotolle on poliisin epäilys siitä, että henkilö pyrkisi estämään maasta poistamisensa esimerkiksi piiloutumalla. Suurin osa säilöönotetuista on turvapaikanhakijoita.

Pamppua ja kaasua ulkomaalaisille

Eduskunta käsittelee parhaillaan hallituksen esitystä ulkomaalaisten säilöönottoon liittyvän lainsäädännön muuttamisesta. Siinä ehdotetaan mm. henkilöntarkastusten laajentamista ja vierailuoikeuden rajoittamista. Yksikön asukkaiden puhelimet voitaisiin takavarikoida, jos ne aiheuttavat ”häiriötä säilöönottoyksikön toiminnalle”. Säilön henkilökunnalle annettaisiin oikeus käyttää voimankäyttövälineitä kuten pamppua ja kaasusumutinta.

Amnesty Internationalin mukaan Metsälän säilöönottoyksikössä on pidetty vuosina 2012–2013 yhteensä ainakin 67 lasta. Päivi Räsäsen johtaman sisäministeriön ensimmäisessä esityksessä keväällä 2012 vielä kiellettiin yksintulleiden lasten säilöönotto kokonaan. Ministeriö kuitenkin veti esityksenä takaisin. Nyt eduskunnan käsittelyssä oleva kolmas versio lakimuutoksesta ei kiellä lasten säilöönottoa, vaan ainoastaan rajoittaa sitä jonkin verran.

Eduskunnan perustusvaliokunta on käsitellyt lakiehdotuksen ja vaatinut siihen useita muutoksia, jotka joiltain osin rajoittava kontrollitoimien laajuutta. Ne eivät kuitenkaan muuta lain kokonaisluonnetta, joka muuttaa säilöönottoa entistä vankilamaisemmaksi. Asian käsittely on jätetty pöydälle hallintovaliokunnassa 13.2.2015.

Käräjäoikeudet kumileimasimina

Erityisen huolestuttavaa siirtolaisten oikeusturvaa heikentävissä muutoksissa on se, että säilöönoton oikeudellinen kontrolli ei toimi Suomessa tällä hetkellä. Käräjäoikeuden on lain mukaan vahvistettava ulkomaalaisen säilöönotto neljän vuorokauden kuluttua säilöön ottamisesta ja sen jälkeen kahden viikon välein. Vuoden 2015 alussa julkaistun oikeustieteellisen tutkimus osoittaa kuitenkin säilöönotettujen oikeusturvan heikon tason. Poliisin ei tarvitse juurikaan perustella sitä, miksi henkilön piilotutuminen käännytystilanteessa olisi todennäköistä. Pakenemisen vaaran olemassaolo johdetaan käytännössä jo siitä, että henkilöä ollaan poistamassa maasta.

Tutkimuksen mukaan Helsingin käräjäoikeuden säilöönottoasioissa antamien päätösten perustelut eivät olleet riittäviä ja asianmukaisia: ”Tuomioistuimen omien perusteluiden heikko taso tai niiden puuttuminen yhdessä vapauttavien päätösten vähäisen määrän kanssa viittaa selvästi siihen, että tuomioistuinkäsittelyssä on kyse muodollisuudesta”.

Uusi säilöönottokeskus

Joutsenon Konnunsuolle vastaanottokeskuksen yhteyteen on avattu vuoden 2014 lopulla Suomen toinen säilöönottoyksikkö. Tämä 30-paikkainen yksikkö sisältää perheille tarkoitetun oman osastonsa.
Haavoittuville ryhmille tarkoitettu säilö on perustettu mahdollisimman syrjäiseen paikkaan ja entiseen vankilaan. Monilla säilöön otetuilla on Suomessa perhettä ja ystäviä. Läheisten tapaaminen vaikeutuu entisestään. Tuen organisoiminen vangituille lapsiperheille ja säilön toiminnan monitorointi on myös huomattavasti vaikeampaa kuin Helsingissä, jossa eri järjestöt vierailevat säännöllisesti Metsälän säilöönottoyksikössä.

Säilöönottopaikkojen lisääminen voi myös johtaa säilöönoton lisääntymiseen koska viranomaisilla on enemmän kapasiteettia käytössään. Suurin osa Suomessa vuosittain 1 000–1 500 säilöönotetuista sijoitetaan nyt poliisiputkiin. On kuitenkin epärealistista ajatella, että uusi säilöönottokeskus vähentäisi merkittävästi ihmisten pitämistä poliisin säilytystiloissa säilön syrjäisen sijainnin takia, ja koska sen kapasiteetti on pieni verrattuna nyt poliisiputkissa pidettävien määrään.

Nilkkapannat vaihtoehtoina

Sisäministeriö julkaisi joulukuussa 2014 selvityksen säilöönoton vaihtoehdoista. Selonteon tekeminen oli ehtona sille, että hallitus lähetti ministeriön esittämät lakimuutokset eduskuntaan.

Selvityksessä ei varsinaisesti esitetä mitään lainsäädännöllisiä muutoksia, jotka velvoittaisivat viranomaiset lisäämään vaihtoehtojen käyttöä. Sähköisen valvonnan lisäämistä ehdotetaan esimerkiksi ottamalla käyttöön nilkkaan kiinnitettäviä pantoja. Selvityksen mukaan nilkkapantojen käyttöä voidaan pitää ihmisoikeuksien suhteen arveluttavana, mutta todetaan, että tämä pitää suhteuttaa siihen, että ”vaihtoehtona on vapauden maksimaalinen rajoittaminen säilöönottoyksikössä”.

Yleisimmin käytetty vaihtoehto säilöönotolle on käännytettäville ihmisille annettava ilmoittautumisvelvollisuus. Tätä vaihtoehtoa voitaisiin käyttää paljon laajemmin, mutta se edellyttäisi, että säilöönotolle asetettaisiin selkeät ja tiukat kriteerit laissa, mutta juuri tätä sisäministeriö ei ole tekemässä.

Lähteet

Amnesty International: Amnesty lnternationalin lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain sekä säilöön otettujen ulkomaalaisten kohtelusta ja säilöönottoyksiköstä annetun lain muuttamisesta. 21.3.2014

Aleksi Seilonen and Magdalena Kmak (2015): Administrative Detention of Migrants in the District Court of Helsinki. University of Helsinki.

HE 172/2014 vp: Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain sekä säilöön otettujen ulkomaalaisten kohtelusta ja säilöönottoyksiköstä annetun lain muuttamisesta.

Sisäministeriö (2014): Selvitys säilöönoton vaihtoehdoista.