05.9.2016

Kannanotto Migrin mielivaltaisten ja epäreilujen päätöskäytäntöjen pitää muuttua

Kannanotto 6.9.2016

Vapaa Liikkuvuus -verkosto:

 

Migrin mielivaltaisten ja epäreilujen päätöskäytäntöjen pitää muuttua

 

Vapaa Liikkuvuus -verkosto tuomitsee Maahanmuuttoviraston viimeaikaisen menettelyn kriisimaista tulleiden ihmisten turvapaikkahakemusten käsittelyssä. Kesän 2016 aikana kielteisten turvapaikkapäätösten osuus on lisääntynyt erittäin nopeasti. Kesäkuussa esimerkiksi 77 prosenttia irakilaisten saamista turvapaikkapäätöksistä oli kielteisiä[1]. Samaan aikaan Irakin ja muiden kriisimaiden turvallisuustilanne on dramaattisesti heikentynyt. Julkisuuteen on tullut tapauksia, joissa kotimaassaan selvästi hengenvaarassa olevalta henkilöltä on evätty sekä turvapaikka että muu kansainvälinen suojelu Suomessa[2].

 

Turvapaikkaprosessin tarkoituksena tulisi olla tunnistaa henkilöt, jotka tarvitsevat kansainvälistä suojelua. Migrin näyttää nyt kuitenkin aktiivisesti pyrkivän poistamaan mahdollisimman paljon ihmisiä Suomesta. Turvapaikkapäätöksissä näkyy selvästi poliittinen ohjaus. Käännytysten moninkertaistaminen ilmoitettiin sisäministeriöstä tavoitteeksi syksyllä 2015, kun Suomeen saapui ennätysmäiset 32.500 turvapaikanhakijaa, joista 20.000 Irakista.

 

Turvapaikkapäätösten ontuvat perustelut ja katastrofaaliset seuraukset

 

Irakin, Somalian ja Afganistanin turvallisuusarvioita tiukennettiin ensimmäisen kerran loppusyksystä 2015. Toukokuussa 2016 Maahanmuuttovirasto linjasi, että näihin maihin voi palata ilman yleisen turvallisuustilanteen aiheuttamaa vaaraa. Sekä Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (Irak) että ihmisoikeusjärjestöjen ja YK:n raportit näistä maista vuodelta 2016 toteavat turvallisuustilanteen heikentyneen entisestään viimeisen 12 kuukauden aikana[3]. Migrin ylijohtaja ei olekaan enää kyennyt perustelemaan viraston toukokuista linjausta[4].

 

Kielteisissä turvapaikkapäätöksissä vedotaan muun muassa ns. sisäisen paon mahdollisuuteen. On kestämätöntä esittää, että henkilö, jonka henki on selvästi uhattuna kotiseudullaan, voisi löytää turvaa muualta samasta maasta tai jopa vain yksittäisistä kaupunginosista tilanteessa, jossa valtion kyky turvata kansalaisten turvallisuus on murentunut täysin[5]. Esimerkiksi Irakissa ihmisoikeusjärjestöt raportoivat, että puutteet 3,4 miljoonan sisäisen pakolaisen perustarpeiden turvaamisessa uhkaavat johtaa humanitaariseen kriisiin[6].

 

Toukokuussa 2016 ulkomaalaislaista poistettiin mahdollisuus oleskelulupaan humanitaarisin syin ja Migri tiukensi huomattavasti toissijaisen suojelun myöntämistä. Molemmat lupakategoriat ovat tähän mennessä tarjonneet kriisi- ja sota-alueilta tuleville mahdollisuuden saada suojelua pelkästään lähtömaan turvallisuustilanteen perusteella. Kielteisen päätöksen saaneelle hakijalle ei heinäkuun 2015 lakimuutosten jälkeen myönnetä edes tilapäistä oleskelulupaa. Näin ihmiset, jotka eivät palaa vapaaehtoisesti tai joita ei pystytä palauttamaan kriisimaihin, jäävät paperittomiksi eli ilman mitään oikeuksia.

 

Puutteet turvapaikkamenettelyssä

 

Turvapaikkapuhutteluihin ja päätöksenteon käytäntöihin on kuluvan vuoden aikana liittynyt ilmeisiä puutteita.  Verkoston tiedossa on tapauksia, joissa turvapaikanhakijalle ei ole kerrottu mahdollisuudesta oikeusapuun tai turvapaikkaprosessista ylipäänsä. Turvapaikkapuhutteluksi kutsuttu keskustelu on hoidettu vastaanottokeskuksessa ilman ennakkoilmoitusta ja puhuttelu on ollut ilmeisen puutteellinen – siihen ei ole esimerkiksi sisältynyt kysymystä lähdön syistä tai siitä, miksi henkilöt kokevat etteivät voi palata lähtömaihinsa. Kunnollista tulkkausta ei ole aina ollut saatavilla. Nämä puutteet vaikuttavat oleellisesti turvapaikkaprosessiin, sillä Migrin päätökset perustuvat yksinomaan turvapaikkapuhuttelussa annettuihin tietoihin.

 

Lisäksi jopa Migrin omat virkamiehet myöntävät, että virasto hutiloi turvapaikkapäätösten teossa. Migri on pyrkinyt tehostamaan käsittelytahtia ja päätöksiä on tehty nopeimmillaan kahdessa viikossa maahan saapumisesta. Helsingin Sanomien haastattelussa Migrin työntekijät kertovat epärealistisista tulostavoitteista, joiden vuoksi turvapaikkapuhuttelun ja päätösten laatu kärsii[7].

 

Migrin tiukka linja estää myös paperittomia laillistamasta asemaansa  

 

On merkkejä siitä, että Migri on tiukentanut linjaansa myös työhön ja opiskeluun perustuvia oleskelulupia koskevissa päätöksissä. Verkoston tiedossa on tapaus, jossa lupa on evätty sillä perusteella, ettei hakijalla ole passia. Tälle hakijalle ei myöskään myönnetty muukalaispassia, koska hän ei saanut oleskelulupaa. Muita oleskelulupia ei myönnetä myöskään silloin, kun Migri epäilee hakijan pyrkivän kiertämään maahantuloa tai maassaoloa koskevia säännöksiä. Nykyisessä tilanteessa pitäisi kuitenkin päinvastoin entistä sujuvammin mahdollistaa muiden lupatyyppien myöntäminen hylätyille turvapaikanhakijoille, jotka eivät voi palata kotimaahansa. Muuten perusoikeuksien ulkopuolelle suljettujen ihmisten joukko uhkaa kasvaa Suomessa merkittävästi.

 

Migrin käytäntöjen on muututtava

 

Vapaa Liikkuvuus -verkosto vaatii, että Migri muuttaa ihmishenkiä vaarantavaa päätöskäytäntöä välittömästi:

 

Oikeudenmukainen ja huolellinen turvapaikkamenettely on taattava jokaiselle hakijalle.

 

Migri on myöntänyt, että toukokuinen linjaus Irakin, Afganistanin ja Somalian suhteen ei perustunut turvallisuustilanteen parantumiseen. Ihmisten palauttaminen näihin maihin on lopetettava.

 

Sisäisen paon mahdollisuuteen ei tule vedota kielteisen turvapaikkapäätöksen perusteena.

 

Kriisimaista pakeneville ihmisille on myönnettävä suojelua tai vähintään tilapäinen oleskelupa.

 

Tähän mennessä tehdyt kielteiset päätökset tulee käsitellä uudelleen, uudessa menettelyssä.

 

Hylättyjen turvapaikanhakijoiden mahdollisuuksia laillistaa asemansa muilla lupatyypeillä on helpotettava.

 

 

[1] Maahanmuuttovirasto 6.7.2016:  http://www.migri.fi/medialle/tiedotteet/lehdistotiedotteet/lehdistotiedotteet/1/0/irakilaisten_turvapaikkapaatokset_kielteisten_osuus_kasvanut_68688

[2] HS 28.7. “Irakilaismies kertoi olevansa Isisin piinaama, ei saanut turvapaikkaa –Maahanmuuttovirasto ei kiistä somessa levinneen tekstin aitoutta”.

[3] Esim. Amnesty Internationalin raportit kaudelta 2015/2016:  Afghanistan: https://www.amnesty.org/en/countries/asia-and-the-pacific/afghanistan/report-afghanistan/; Irak: https://www.amnesty.org/en/countries/middle-east-and-north-africa/iraq/report-iraq/ Somalia: https://www.amnesty.org/en/countries/africa/somalia/report-somalia/

[4] HS 4.9. “Maahanmuuttoviraston työntekijät avautuvat hurjasta kiireestä, joka voi johtaa vääriin turvapaikkapäätöksiin – ‘Ei ehditä tutkia tapauksia kunnolla’”.

[5] Sunniva Draken internetiin vuotama irakilaismiehelle annettu päätös: https://www.linkedin.com/pulse/sunnileaks-t%C3%A4llaisia-ne-ovat-sunniva-drake. Ks. myös Lahib Higel YLElle 31.8. “Irakissa kummastellaan Suomen käsitystä turvallisesta Bagdadista – ‘Kun lähtee kotoa, ei tiedä tuleeko koskaan takaisin’”.

[6] Amnesty International 16.8.2016: IRAQ: HUNDREDS OF THOUSANDS MORE RISK DISPLACEMENT SPARKING FRESH HUMANITARIAN CRISIS. https://www.amnesty.ie/latest/news/2016/08/16/iraq-hundreds-thousands-risk-displacement-sparking-fresh-humanitarian-crisis/

[7] HS 4.9. “Maahanmuuttoviraston työntekijät avautuvat hurjasta kiireestä, joka voi johtaa vääriin turvapaikkapäätöksiin – ‘Ei ehditä tutkia tapauksia kunnolla’”.